Konfirmaatio

Rippijuhla eli konfirmaatio on kasteen jälkeen seuraava suuri kristillinen juhla nuoren elämässä. Rippijuhlia edeltää aina rippikoulun käyminen.

Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista, uskon vahvistamista. Rippikoulun konfirmaatio tapahtuu kirkossa messun yhteydessä.  Seurakunta rukoilee konfirmoitavalle voimaa elää siinä uskossa johon hänet on kastettu.  Nyt nuori itse osallistuu uskontunnustukseen, jonka vanhemmat ja kummit lukivat hänen kastetilaisuudessaan.

Konfirmaatio antaa kirkon jäsenelle tiettyjä oikeuksia. Näitä ovat:

• Oikeus toimia kummina
• Oikeus osallistua ehtoolliselle itsenäisesti
• Oikeus äänestää seurakuntavaaleissa, kun konfirmoitu jäsen on 16-vuotias
• Oikeus asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun konfirmoitu jäsen on 18-vuotias

Kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytyksenä on rippikoulun käyminen, mutta konfirmaatiota ei edellytetä.

Kummit

Yleensä konfirmaatioissa kummit osallistuvat kummilapsensa siunaamiseen. Kummit olivat mukana lapsen kastehetkellä. On luonnollista, että myös konfirmaatiossa kummi osallistuu siunaamiseen, sillä kummin tehtävä on toimia vanhempien tukena lapsen tai nuoren kristillisessä kasvatuksessa. Kummit asettuvat nuorten taakse, jossa yhdessä työntekijöiden kanssa vuorollaan ojentavat käden nuoren ylle siunauksen merkiksi.

Juhla kodissa

Konfirmaatiotilaisuuden jälkeen on tapana viettää kotona rippijuhlaa sukulaisten ja ystävien kanssa. Juhlavieraita kutsuttaessa kannattaa muistaa erityisesti kummit. Kotona järjestettävässä juhlassa on hyvä kuunnella nuoren toivomuksia niin tarjoilun kuin ohjelmankin suhteen.

Juhliin voi kutsua myös rippikoulun isosia ja työntekijöitä, jolloin he käyvät jättämässä tervehdyksen seurakunnan puolesta.